Karva´san Paniculatus "Laku"

Tämä upea uros muutti luoksemme Lappiin vuonna 2010 ollessaan noin 2,5-vuotias miehenalku. Laku oli erittäin sosiaalinen koira ja rohkea, uudet tilanteet ja asiat eivät saaneet Lakua hermostumaan. Luonnetestituloksen mukaan Laku oli "kohtuullisen kova". Laku rakasti uimista ja meni veteen kaikenlaisessa säässä, jopa jääsohjoon keväällä heti jäiden lähdettyä. Uiminen oli erittäin vaivattoman näköistä ja nopeaa pitkien raajojen ja räpylätassujen ansiosta. Metsästysviettiä tältä herralta löytyi myös. Laku suoritti spanieleiden taipumuskokeen ja toimi apuna sorsametsällä. Laku oli jopa niin avulias herra, että kävi auttelemassa metsästäjiä, kun sorsat olivat tippuneet hankalampiin paikkoihin. Yhtään sorsaa ei ole jäänyt Lakulta hakematta. Laku suoritti veteraanipäivillään SPME vesityökokeen hyväksytysti kesällä 2018 ja tuomari valitsi Lakun kokeen parhaimmaksi koiraksi. Laku oli myös kiinnostunut jänöistä ja ajoi niitä kimeällä haukulla. Metsästykoirien jäljestämiskokeessa herra myös viihtyi ja kaksi AVO1 tulosta on ollut tuomisena. Laku tykkäsi myös elvistellä koiranäyttelyissä ja saavutti monia tittelejä. Laku oli vuonna 2015 vuoden näyttelybarbet. Lakulla oli ryhmäsijoituksia ja BIS 3 tulos. V. 2016 Laku piipahti veteraanikehässä ja oli koko näyttelyn kaunein veteraani. Lopetimme Lakun kanssa näyttelyuran huipulta :) Harrastelun ohessa Laku tykkäsi pehmolelujen imeskelystä ja halailusta sekä köllötteli mielellään sohvalla ja emännän sylissä. Laku ei vaan tiedostanut olevansa iso sylinalle, painoa herralla oli 31 kg. 

Suureksi suruksemme saatoimme Lakun pilvenreunalle 7.8.2020. 

Laku oli meille ensimmäinen barbet, jonka ansiosta rakkaus rotuun syttyi. Ihana koira, joka jätti suuren aukon sydämeen. Lakun ansiosta olen edelleen innokkaana mukana spanielikerhon harrastuksissa ja saan jatkaa kasvatustyötä. Päivääkään ei mene, etteikö Laku olisi mielessä ja muistoissamme, ikävä on suuri.