Web
Analytics

Usein kysyttyä barbetista

Olen huomannut, että samat asiat askarruttavat lähes jokaista rodusta kiinnostunutta. Niinpä tälle sivulle on koottu kysymyksiä, joita esitetään minulle eniten vastauksineen. Vastaukset perustuvat minun omakohtaiseen kokemukseen kolmen barbetin omistajana :)

Miksi barbet?

Olet jo varmaan katsellut paljon kuvia barbeteista ja ehkä ihastunut barbetin nallemaiseen ulkonäköön. Voin todeta, että ulkonäkö ei petä. Kuvittele, että tämä nallekarhu on vieläpä äärimmäisen sosiaalinen sylissä köllöttelijä, jolle maailman paras asia on yhdessä touhuaminen emännän / isännän kanssa.

Barbeteilla on yleensä hyvä hermorakenne, jonka ansiosta se sopii monenlaisiin harrastuksiin. Se soveltuu sekä ensimmäiseksi koiraksi, että lapsiperheeseen. Lisäksi barbet on kohtuullisen helppo kouluttaa, koska sillä on luontainen taipumus pitää yhteyttä isäntäänsä ja halua miellyttää. Yhteydenpito onkin äärimmäisen tärkeää mm. metsästyksessä.

Huumori! Barbeteilla on oma huumorinsa. Minun koirani tykkäävät ottaa pihalla välihyppyjä ja keksivät muuta mukavaa. Näkee, että niillä on koko ajan pilke silmäkulmassa, häntä heiluu lähes taukoamatta ja huonoa päivää ei ole.

Lisäksi saat koiran, joka ei kuolaa tai karvaa, mutta tästä päästäänkin seuraaviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Tottelevaisuus, tämä kohta vaatii toki myös koulutusta, mutta puhun omasta puolestani. Ihanaa, kun koiria saa pitää myös irti ilman, että ne vallattomana juoksentelisivat missä sattuu.

Miksi ei barbettia?

Kuraa, likaa, hiekkaa, risuja ja oksia. Sotkua ja taas sotkua J Metsällä varsinkin pitkäturkkisen barbetin mukana kulkee läjä polttopuita ja risuja. Varaudu siihen, että likaa ja hiekkaa kulkeutuu turkin matkassa sisälle. Toki turkin voi pitää lyhyenäkin, jolloin törkyä kulkeutuu sisälle vähemmän.

Tästä päästäänkin seuraavaan kohtaan, joka on turkinhoito. Oletko laiska hoitamaan turkkia? Älä silloin hanki barbettia. Kuten todettu, turkkia voi myös pitää lyhyenä, mutta muista, että turkki on rodun tärkeä ominaispiirre. Jos turkin vetää Osterilla alas 10 mm terällä, ei barbet eroa juuri noutajasta ulkonäöltään. Varaudu siis hoitamaan turkkia ja selvittämään takut.

Entäpä harrastukset? Sohvakoiraksi barbet ei sovi siitä huolimatta, että se osaa sisällä rauhoittua ja köllötellä sohvalla. Barbet tarvitsee aktiviteetteja ja varsinkin pentuna keksii paljon omaa kivaa, jos ei saa mielekästä tekemistä.

 Eroahdistus! Tätä nimittäin ilmenee, tärkeää on totuttaa pentu heti vähitellen yksinoloon ja ottaa oikeat rutiinit käyttöön. Ennen pennun hankintaa lue koirakirjoja!

Jälleen sotku. Hyvä puoli on kuitenkin se, että barbetin huulet ei lerputa niin, että se kuolaisi. Lisäksi turkista ei irtoa varisevaa karvaa, joka tarttuisi vaatteisiin ja tekstiileihin. Muutama leijaileva pohjavillatuppo sen sijaan saattaa silloin tällöin sängyn alta löytyä.

Sotkua jälleen, nimittäin vesisotkua! Moni barbetti aloittaa uimisen jo pentuna juomakupissa. Kuvittele, että olet ihanalla maastolenkillä barbetin kanssa ja edessä näkyy kuraoja. Melko suurella todennäköisyydellä löydät pian barbetin polskimasta kuran seassa onnellisena. Varaudu siis jatkuviin vesibileisiin ja pesuun J Kun barbetti käy juomassa, saatat myös joutua moppaamaan vedet pois lattialta, koska vesi valuu partaa pitkin. Omilla barbeteillani on vieläpä oikein mukava tapa pyyhkiä kuono mattoon, sohvaan tai emännän housuihin, jos en ole salamana pyyhkimässä kuonoa heti syömisen tai juomisen jälkeen. Kuonopyyhe on siis usein käden ulottuvilla.

 Riistavietti! Tästä en voi mainita huonona puolena, mutta varaudu, että metsän hajut kiinnostavat ja pihalta saatetaan karauttaa jänön perään.

Vahtiminen, myös vahtiviettiä löytyy joistakin yksilöistä. Omat barbettini ilmoittavat muutamalla haukahduksella, että hei emäntä, joku tuli. Haukkuminen ei ole päättymätöntä räksyttämistä.

 Sopiiko barbet allergiseen kotiin?

En osaa varmasti sanoa. Kaksi kasvattiani on kodeissa, joissa on aiemmin todettu koira-allergiaa. Barbet ei ole siis näissä kodeissa aiheuttanut allergiaa. Muista kuitenkin, että sinänsä karva ei aiheuta allergiaa vaan proteiinit, joita esiintyy koiran hilseessä ja syljessä. Barbetin hilse on joillekin koira-allergisille ongelmatonta. Eroja toki on sekä ihmis- että koirayksilöiden välillä.

Miten barbetin turkkia hoidetaan?

Tähän kysymykseen saat varmasti erilaisia vastauksia riippuen kasvattajasta. Kirjoitin tästä aikaisemmin ohjeen nettisivuilleni. Tässä kuitenkin kaikista tärkein asia: TURKIN ON OLTAVA TAKUTON! Paakkuja ei saa olla tai huopaa. Ne alkavat helposti kiristää ihoa ja saattavat aiheuttaa koiralle kivuliaan ihotulehduksen L Selvitä siis takut ja huolehdi, että iho pääsee hengittämään joka paikasta. Älä pelästy turkinhoitoa, opit varmasti. Lisäksi se on mukavaa ja leppoisaa aikaa yhdessä koiran kanssa.

Toinen sääntö: HANKI KUNNON VÄLINEET! Eli oikea karsta. Karstan tulisi olla pehmeä ja taipuisa, joka ei revi turkkia ja selvittää takut. Lisäksi tarvitset kamman ja mahdollisesti hoitosuihkeen. Hyvään shampoohon kannattaa satsata ja trimmauspöytään selän säästämiseksi. Helpommalla toki pääset, jos käytät koiraa silloin tällöin ammattitrimmaajalla. Rehellisesti sanottuna pentuturkki on huomattavasti työläämpi kuin aikuisen koiran. Pentuturkki kannattaakin leikata heti lyhyemmäksi pariin otteeseen.

Barbetilla kasvaa myös karvaa korvakäytävässä, joka tulee poistaa. Kasvattaja tai viimeistään eläinlääkäri näyttää, miten se tapahtuu. Hyvä apu on käyttää korvapuuteria. Minun koiristani ainoastaan Hallan korvakäytävässä kasvaa todella runsaasti karvaa, muilla ei niin paljon ja karvoja nypin muilta harvakseltaan. Korvissa saa myös käyttää puhdistetta, joita saa apteekista ja eläinkaupasta. Luppakorvaisen koiran korvat tulee pitää siistinä, muista aina välillä kurkata siis korvaan.

Tarvitset myös sakset ja trimmauskoneen, jos haluat huolehtia turkista itse. Saksilla turkkia on helppo siistiä ja trimmerillä leikata kauttaaltaan lyhyeksi. Kasvattaja näyttää sinulle, miten turkki trimmataan rodunomaisesti. Muista kuitenkin, että turkin tulee olla puhdas ennen leikkaamista ja trimmausta. Muutoin sakset, terät ja välineet tylsyvät nopeasti. Itse kuivaan koirat pesun jälkeen föönillä, koska se puhaltaa turkin tehokkaasti kuivaksi ja ilmavaksi, jolloin sitä on helpompi muotoilla.

Onko barbetilla riistaviettiä?

Kuuluu olla! Barbet on alun perin jalostettu vesilintujen metsästykseen. Sen kuuluu löytää kaislikkoon piiloutuneet vesilinnut, ajaa ne ylös ja noutaa ammuttu saalis, säästä ja kelistä riippumatta. Barbet kykenee työskentelemään jopa jäisessä vedessä. Uiminen on todella nopeaa ja helppoa pitkien raajojen ja räpylätassujen ansiosta. Jos siis haluat, että barbetilla ei ole riistaviettiä, kannattaa harkita jotain muuta rotua… Riistaviettisyyttä ei silti kaikissa yksilöissä esiinny. Treenailemalla sitä on mahdollisuus vahvistaa. Haastattele kasvattajaa, hän tuntee koiransa ja osaa kertoa sinulle riistaviettisyydestä. Barbet soveltuu siis erinomaisesti metsästävään kotiin. Sen lisäksi, että sitä voi käyttää metsällä, se soveltuu myös niin moneen muuhun harrastukseen, esim. jäljestys, toko, agility jne jne.

Mistä hankin barbetin?

Sainko sinut vakuutettua, että haluat silti ottaa barbetin? Seuraava askel on siis kasvattajan valinta. Haastattele ja kysele, mutta ennen kaikkea, käy tapaamassa kasvattajaa ja hänen koiriaan. Olisitko valmis ottamaan pentueen emon kotiisi asumaan? Jos et, niin harkitse, miksi ottaisit silti pennun. Kysele pentujen vanhemmista. Kasvattaja kertoo sinulle avoimesti kaiken koiristaan ja niiden sukulinjoissa mahdollisesti esiintyvistä sairauksista. Kasvattaja ei lupaa sinulle kuuta taivaalta, ainoastaan pennun, jonka kanssa hän on tehnyt parhaansa antaakseen parhaimmat mahdolliset lähtökohdat pennun elämän alkuun uudessa kodissa. Kasvattaja tarjoaa sinulle tuen ja neuvoo pennun hoidossa. Usein minulta kysytään, että saako pennun valita itse? Minun vastaus on ei. Pentua ei voi varata itselleen esim. tietyn värin perusteella. Haastattelen jokaisen perheen tarkoin, jotta voin valita heille sopivimman pennun. Kasvattaja seuraa pentujaan 24/7. Pennunottaja vierailee silloin tällöin ja saattaa kovastikin ihastua pentuun, joka on sillä hetkellä hereillä ja haluaa juuri syliinsä tuppautuvan pennun. Tämä on täysin luonnollista. Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta luota kasvattajaan, hän ajattelee sekä sinun että pennun parasta valitessaan sinulle pennun. Toiveita tietysti kuunnellaan, mutta esimerkiksi väri on täysin epäolennainen seikka pennun valinnassa. Tärkein on luonne.

 Jos edellä olevasta huolimatta päädyt siihen, että haluat barbetin, niin onnittelen sinua valinnastasi. Osaat varmasti arvostaa tätä upeaa rotua. 


Muutama ajatus kasvattamisesta...

Ensimmäinen asia, mikä minulle tulee mieleen, kun puhutaan koirien kasvattamisesta, on vastuu. Miksi kasvatustyötä tehdään, mikä on kasvatustyön perusta? Kasvattamisen perusta on saada aikaan terveitä, elinvoimaisia, rodunomaisia koiria. Jalostusvalinnoilla on tällöin suuri merkitys. Mikä tekee koirastani niin hyvän, että sitä voi käyttää jalostukseen? Usein jalostus on jonkinlainen kompromissi, ei välttämättä löydy kahta ominaisuuksiltaan ja luonteeltaan täydellisyyttä hipovaa rotunsa edustajaa. Siksi tehdään kompromissi, jossa toisen puutteita kompensoidaan toisen ominaisuuksilla. Mielestäni terveys ja luonne ratkaisevat. Lisäksi täytyy löytyä näyttelytulos tai rotukatselmus todisteena rodunomaisesta ulkonäöstä. Jalostus ei myöskään ole jonkin yksittäisen terveysindeksin, kirjaimen tai numeron sokeaa tuijottamista. Tärkeää on katsoa, millaista elämää koirat ja koirien vanhemmat sekä sisarukset ovat siihen saakka viettäneet. Kokonaisuus ratkaisee. Onko ollut vaivoja, allergioita jne, entä lähisukulaisilla tai sisaruksilla? Jälkeläisnäyttö kertoo, miksi jalostus kannatti. Quality before quantity!

Kasvatustyö ei lopu siihen, kun luovutan koiran. Jalostuksen kannalta on tärkeää nähdä, millaisia jälkeläisistä tulee ja saada tietoa heidän terveydestään. Yhteydenpidon kasvattajan kanssa ei tarvitse päättyä silloin, kun pentu muuttaa uuteen kotiin. Tarjoan kasvattieni omistajille tuen kaikissa askarruttavissa kysymyksissä. Minusta on myös mukavaa kuulla, miten kasvateillani sujuu ja mitä heidän kanssaan puuhaillaan. Kuulumiset ja valokuvat ovat aina tervetulleita. Little Frost´s pennuilla on myös oma Facebook ryhmä, pentutreffejä ja tapaamisia.